Osallistuin IAML:n (International Association of Music Libraries, Archives and Documentation Centres) konferenssiin 5.-10.7.2009 Amsterdamissa. Paikalla oli yli 500 osallistujaa, Suomesta 7 ja tänä vuonna tilaisuus oli järjestetty yhdessä IMS:n (International Musicological Society) kanssa, joten osa luennoista oli yhteisiä. Konferenssi järjestettiin kaupungin keskustassa Oosterdoksilandilla uudessa konservatoriossa ja kaupungin uudessa pääkirjastossa OBA:ssa (Openbare Bibliotheek Amsterdam).

Yleisten kirjastojen näkökulma

Yleisten kirjastojen osalta keskeistä olivat uudet nettipalvelut ja aineistojen digitalisointi. Hollannissa on käytössä uusinta kirjastotekniikkaa hyödyntävä Aqua Browser Library –hakujärjestelmä, mikä mahdollistaa asiakkaille monipuoliset kirjastopalvelut. Esimerkiksi asiakkaat voivat esitellä kirjaston sivuilla omia mielilukemisiaan tai -videoitaan tai -musiikkiaan ja tehdä niistä listoja myös muiden asiakkaiden katseltaviksi. Myös musiikkia on mahdollista kuunnella kirjaston sivujen kautta. Todettiin, että nettipalveluiden avulla kirjasto on joka paikassa, se on demokraattinen hakujärjestelmä, joka palvelee sekä fyysisen aineiston, että on-line-aineiston hakemisessa. Kaiken kaikkiaan Suomessakin tulee korostumaan yhä enemmän vuorovaikutteisuus kirjaston ja kirjaston asiakkaiden välillä näiden palvelujen kehittyessä.

Amsterdamin pääkirjaston hiljainen nurkkaus

Esillä oli myös musiikkiaineistojen lainojen määrän väheneminen yleisesti ja sen vaikutus kirjastotoimintoihin. Digitoinnin ja digitointipalveluiden lisääntyminen ja internetin käytön kasvu ovat vähentäneet fyysisiä lainoja yleisesti. Tanskassa aloitettiin musiikin digitaalinen lainaaminen v.2005. Systeemi on asiakkaalle ilmainen ja musiikkia voi kuunnella koneelta kirjaston sivujen kautta viikon ajan. Seurauksena on jouduttu miettimään, mikä on tasapaino digitaalisen ja fyysisen musiikkikokoelman kesken? Missä vaiheessa äänitteiden hankinta loppuu kokonaan kirjastoissa. Myös palvelun rahoittaminen ja tekijänoikeuskysymykset tuottavat ongelmia. Esim. Tanskassa Århusin kirjastossa ei osteta cd:tä jos se on saatavana on line-kuunteluna. Lisäksi palvelujen käytöstä todettiin, että on-line-palveluja käyttää toistaiseksi melko pieni joukko asiakkaista, mutta he käyttävät niitä laajasti.

Koulutuksesta

Konferensissa esiteltiin myös erilaisia musiikkikirjastonhoitajien koulutustapoja. Esim. Yhdysvalloissa Illinoisin yliopistossa Urbane-Champaign:ssa on mahdollista opiskella alaa etäopintoina. Tämä on johtanut siihen, että alan kursseista on tullut suosittuja ja opiskelijamäärät ovat kasvaneet. Saksassa Stuttgart Media University järjestää musiikkikirjastokoulutusta kirjastoalan korkeakouluopintojen osana. Se sisältää neljä kurssia: musiikin luettelointi, musiikkibisnes ja musiikilliset palvelut, digitaaliset musiikkikirjastot ja digitaalimusiikin arkistointi. Ensi vuoden toukokuussa kaksi viimeksi mainittua kurssia järjestetään myös englanninkielisenä kesäkauden opintoina.

Pääkirjaston julkisivu

Amsterdamin pääkirjasto

Konferenssin ohjelmaan kuului myös tutustuminen OBA:aan, Amsterdamin pääkirjastoon, joka on suurin yleinen kirjasto Euroopassa ja edustaa uusinta kirjastorakennustyyliä. Heinäkuussa kirjasto täytti kaksi vuotta. Kooltaan se on vaikuttava käsittäen seitsemän kerrosta. Sillä on myös hyvin asiakasystävälliset aukioloajat sillä se on auki joka päivä Klo 10-22.00. Kävijöitä on päivittäin 7000 henkeä ja henkilökuntaa on 200 henkeä.

Yleisilmeeltään kirjasto on moderni, valoisa ja tilavan tuntuinen ja riisuttu kaikesta ylimääräisestä. Mukavia istuinryhmiä on joka kerroksessa. Paperiesitettä talosta ei ole koska kaikki tieto löytyy netistä. Asiakaspäätteitä on runsaasti ja ne ovat myös kovassa käytössä. Lainaus ja palautus on automatisoitu ja hoituvat täysin koneilla itsepalveluna. Työntekijöitä on kolme kerrosta kohti päivittäin eikä varsinaista infopistettä joka kerroksessa ole, virkailija pyörii siellä asiakkaiden joukossa.

Pääkirjasto sisältä

Musiikkiaineisto on sijoitettu 1. ja 4. kerrokseen eli 1. kerroksessa on av-aineisto mukaan luettuna cd-levyt. 4. kerroksessa ovat nuotit ja musiikkikirjat. Hollannin kirjastolaitos poikkeaa ainakin eräässä suhteessa suomalaiseen nähden: kirjaston käyttö on siellä maksullista. Eli kirjaston asiakkaaksi liittyminen maksaa eli maksu on porrastettu ikäkausittain. Lisäksi cd-levyjen ja muun av-aineiston lainaus on makullista: 1 cd/7pv laina-aika maksaa euron. Maksamista varten kerroksissa on maksuautomaatit. Kirjallisen aineiston lainaaminen on maksutonta.

Elävä säveltäjä ja elävää musiikkia

Hienojen teknisten järjestelmien ja tallennemuotojen esittelyjen lisäksi oli virkistävää kuunnella puhetta musiikista ja eläviä musiikkiesityksiä.

Mielenkiintoisin näistä esittelyistä oli Hollannin tämänhetken tunnetuin säveltäjä Louis Andriessen (s.1939). Musiikintutkija Bob Gilmore haastatteli häntä ja tilaisuus antoi eloisan kuvan säveltäjästä ja säveltäjäntyöstä, joka jatkuu edelleen. Louis Andriessen kertoi mm. monista vaikutteista, jotka ovat inspiroineet häntä. Hänen isänsä, joka oli myös säveltäjä, hollantilainen maisema, jazz, Stravinsky sekä italialainen säveltäjä Berio ovat olleet hänen inspiraation lähteinään. Hän neuvoi myös kuulijoitaan: seuratkaa intohimoanne ja olkaa niin luovia kuin mahdollista, mitä ikinä teettekin. Hän itse on hyvä esimerkki tällaisesta toiminnasta. Haastattelun lomassa kuulimme esimerkkejä hänen tuotannostaan, jota vielä kuultiin illan konsertissa.

Näkymä kirkontornista kaupungille

Ton Koopman, barokkimusiikkiin erikoistunut kapellimestari, urkuri ja cembalisti, joka harrastaa harvinaisten nuottien ja musiikkiaineistojen keräilyä kertoi harrastuksestaan ja elävöitti esitystään cembalonsoitolla.

Loppuviikolla Hollannin kamarikuoro piti konsertin teemana itä-länsi –suhteet esittäen nykykuoromusiikkia.

Kävelykierros Amsterdamissa : kirkon torniin ja takaisin

Konferenssin ohjelmaan kuului myös tutustuminen Amsterdamin historialliseen keskustaan. Kävelimme oppaan johdolla läpi kaupungin vanhan keskustan kapeiden kujien ihastellen kaupungin vanhaa arkkitehtuuria, josta ovat jäljellä piparkakkutalomaiset talorykelmät, kapeat kujat ja kanavat ja kuunnellen oppaan kertomusta kaupungin eri vaiheista.

Kulku johti Punaisten lyhtyjen kortteliin, jossa vähäpukeiset naiset keimailivat ikkunoissa ja aivan korttelin keskellä oli tutustumiskohteemme Oude Kerk, Vanha kirkko.Se on nimensä mukaisesti Amsterdamin vanhin kirkko. Ensin hieman fyysistä harjoitusta: kiipesimme kirkon torniin yhteensä 200 askelta ylös hyvin kapeita portaita kirkon kellojensoiton tehostaessa menoa. Kiipeäminen oli vaivan arvoista ja näkymät ylhäältä komeat, joskin hieman tuuliset ja kosteat. Alastulo oli melkein yhtä hankalaa, mutta tyytyväisiä olimme siitä, ettei torni kaatunut.

Katusoittaja Amsterdamin keskustassa

Itse kirkko on vaikuttavan kokoinen goottilainen kirkko, jossa on useita ulkonevia kappeleita. Kirkkoon on haudattu Rembrandtin vaimo Saskia, jonka muistolaatta löytyy kirkon lattiasta. Oude Kerk on tunnettu myös suurista uruistaan ja kauniista lasimaalauksistaan. Kirkon urkureista kuuluisin on Pieterszoon Sweenlick (1562-1621), joka toimi siellä urkurina 44 vuotta ja on myös haudattu kirkkoon. Nykyään kirkossa järjestetään lähinnä konsertteja ja taidenäyttelyitä.

Kävelykierros oli virkistävä lisä muun kokousohjelman lomassa. Se antoi hyvän kuvan tästä omalaatuisen viehättävästä kaupungista

Kaiken kaikkiaan musiikkikirjastokokousmatka oli hyvin onnistunut. Oli virkistävää tavata alan ihmisiä, kuunnella asiantuntijaluentoja ja haistella paikan kansainvälistä ilmapiiriä.

Hilkka Härkönen
musiikkiosaston johtaja
Kajaanin kaupunginkirjasto

HENKILÖKOHTAISTA TIEDONHAUN OPASTUSTA KIRJASTOSSA

Informaatikko / kirjastonhoitaja opastaa opiskelijoita tiedonhaussa Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastossa keskiviikkoisin klo 9-11.

Tiedonhaun neuvonta on tarkoitettu esim. gradua tekevien opiskelijoiden avuksi. Neuvontaan voi tulla ilman erillistä ilmoittautumista.

Informaatikon / kirjastonhoitajan kanssa voi sopia myös muun ajankohdan neuvontaa varten.

Informaatikko Hilkka Axelsen puh. 08 632 4660, sähköposti hilkka.axelsen(at)oulu.fi

Informaatikko Irene Salomäki puh. 040 838 0923, sähköposti irene.salomaki(at)oulu.fi

Kirjastonhoitaja Outi Vaattovaara puh. 08 632 4661, sähköposti outi.vaattovaara(at)oulu.fi

Viikolla 39 yliopiston kirjasto juhlii 50-vuotista taivaltaan. Torstaina yliopistokeskuksen kirjastossa on karkkipäivä ja perjantaina Oulussa Tieto ja valta -juhlaseminaari.

Kutsu seminaariin

Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastossa on siirrytty normaaleihin aukioloaikoihin 1.9. lähtien ja samalla koko Oulun yliopiston kirjastoyksiköiden lainaussääntöihin on tullut muutoksia. Oleellisin muutos on kurssikirjojen laina-ajan pidentyminen yhdestä viikosta kahteen viikkoon. Lainauskielto ja sakot tulevat voimaan heti eräpäivän jälkeen.

Muuten syksy on hiljalleen päässyt käyntiin ja opiskelijoita alkaa liikkua kampuksella yhä enemmän. Torstaina 10.9. vietetään lukuvuoden avajaisia ja juhlallinen avajaiskulkue lähtee klo 11.30 kampuksen koivukujalta kohti kirkkoa.

Tiedonhankinnan opetukset uusille opiskelijoille ovat jo alkaneet ja jatkuvat ainakin vielä ensi viikolla. Näissä opetuksissa on tavoitteena tutustua kirjaston tiloihin ja palveluihin, OULA-tietokantaan ja NELLI-portaaliin – oppia siis ihan perustasolla etsimään ja paikantamaan aineistoa.

Osa kirjastomme aapiskokoelmasta on lainattu näytteille kaupunginkirjastoon. ”Ajetaanpas sisään A:sta” -näyttelyssä on aapisia 1900-luvun alusta aina näihin päiviin. Käykää tutustumassa, jos vaikka löytyisi se ihan oma ekaluokan aapinen!

Kajaanin AMK:n kirjasto järjesti aloittaville opiskelijoille informatiivisen kirjastokierroksen, jossa uudet opiskelijat tutustuivat kirjaston palveluihin ja tiloihin tutoreiden avustuksella. Kierros oli jaettu kolmeksi eri rastipisteeksi, joihin oli koottu mm.  erilaista tietoa kirjaston toiminnasta ja tietokannoista.

Ensimmäinen rasti sijaitsi kirjaston alakerrassa asiakaspalvelutiskin läheisyydessä, josta uudet opiskelijat saattoivat kirjastokortin hakemisen lisäksi saada tietoja mm. aukioloajoista ja tietysti makeismaistiaisia. Toisella rastilla tutorit esittelivät kirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevaa lehtisalia ja opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua PressDisplay-tietokantaan. Viimeinen rasti oli kirjaston ATK-luokassa, jossa uudet opiskelijat saattoivat tutustua mm. Kajakki-aineistotietokantaan, AMK:n kirjaston omaan tiedonhakijan ja –löytäjän oppaaseen sekä koulun etäkäyttöön.

Tutoreilta ja kirjallisesta materiaalista saatujen tietojen perusteella uudet opiskelijat osallistuivat myös kilpailuun, jossa he vastasivat kirjastoaiheisiin kysymyksiin. Vastanneiden kesken arvottiin tietysti hienoja tuotepalkintoja.

Syksy lähestyy hiljalleen ja Kajaanin ammattikorkeakoulussa on alkamassa jälleen uusi lukukausi. Kajaanin AMK:n kirjasto valmistautuu jo vastaanottamaan ja informoimaan saapuvia opiskelijoita. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään tutoreiden avustuksella info-kierros kirjastolla, jossa opiskelijat pääsevät tutustumaan kirjaston tarjoamiin palveluihin ja tiloihin.

Tutustumispäivänä opiskelijat kiertävät tutoreiden kanssa kirjaston eri osiin sijoitettuja info-rasteja, joihin perehtymällä he saavat tarpeelliset tiedot kirjaston toiminnasta. Opiskelijoiden tietoja testataan rasteilla info-materiaaliin liittyvillä kysymyksillä ja oikein vastanneiden kesken arvotaan tietenkin myös palkintoja.

Kajaanin AMK:n opiskelijoista koulutetaan työelämän ammattilaisia. Opintojen onnistumisen yksi tärkeimmistä kriteereistä on opiskelijan kyky käsitellä informaatiota kriittisesti ja tehokkaasti eli informaatiolukutaidon hallinta. Informaatiolukutaidon opetus pyritään toteuttamaan yhteistyössä kirjaston, oppilaitoksen ja yrityselämän kanssa, jolloin oppimisprosessi tapahtuu aidossa ympäristössä tukien saumatonta työelämään siirtymistä. Alla oleva juliste kuvastaa kuinka informaatiolukutaidon opetuksen yhteistyö on kehittynyt Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa.

Suomalaisen nykyfilosofian historia on Jukka Hankamäen elämäkerta taisteluista tieteen ja filosofian kentillä. Teos kuvaa virantäyttöprosesseja yliopistojen filosofian laitoksilla 1980-luvulta alkaen. Filosofiset kuppikunnat kiistelevät herruudesta. Ristiriita analyyttisen systeemifilosofian ja Hankamäen edustaman eksistenssifilosofian (fenomenologian) välillä on johtanut polemiikkiin, missä kiistely viroista ja toimintaresursseista paljastaa virkamiesvallan pimeitä puolia, kulissien takaista akateemista oman edun tavoittelua. Dosentuuria hakiessaan Hankamäki sai osakseen niin hävytöntä kohtelua, että moni valintaprosessiin osallistunut lukee tätä teosta korvat punaisina. Hankamäki osoittaa suorasanaisesti ja kiertelemättä nimeltä mainiten kimppuunsa hyökänneet. Sanattomasti sovittu eräänlainen virkakieltojärjestelmä, hyväveliverkostot, sukulaisten suosimiset ja asiantuntija(mieli)-vallan käyttö ajavat Hankamäen akateemisessa työnhaussa sivuraiteelle ja ajoittain työttömäksi.

Hankamäen tiedepolitiikan arvosteluun liittyy myös tieteellisen julkaisutoiminnan kritiikki. Tieteelliset lehdet ja sarjat ovat ongelmallisia puolueellisuutensa ja sananvapautta rajoittavien käytäntöjensä vuoksi. Referée-menettely merkitsee ennakkosensuuria, missä valta-asemista päätetään, millaista tekstiä päästetään julkisuuteen. Henkilösuhteet merkitsevät paljon julkaisuluvan saannissa. Tästä on esimerkkinä Hankamäki itse, sillä fenomenologiseen Niin & Näin -lehteen hän on saanut artikkeleitaan esille, muissa tiedelehdissä häneltä on vaadittu suurempaa mukautumista. Kirjankustannusalalla naisistuminen on johtanut vääristymiin julkaistujen nimekkeitten suhteen. Feminismi ja monikulttuurisuus ovat saaneet suojatun aseman kritiikin ulkopuolella, eikä anarkismistakaan saa puhua. Sananvapauden kannalta on arveluttavaa, että kustantajat eivät uskalla julkaista toisinajattelijoiden tekstejä tai määrittelevät itse sen valtakulttuurista poikkeavan suunnan, mille antavat armon tulla julkisuuteen.

Arvovaltakiistat, mitkä ovat kiistoista joutavimpia, osoittavat toisaalta, että filosofitkin ankarasta ajattelemisestaan huolimatta ovat vain ihmisen kokoisia. Hankamäki älykkäänä, tuotteliaana ja osaavana ihmisenä edustaa filosofiaa, mitä moniarvoisuutta ja kriittisyyttä näennäisesti arvostavassa yliopistolaitoksessa ei ole suvaittu. Hankamäen persoonallinen käsitys filosofiasta samaa sukupuolta olevien ihmisten yhteiseen kokemukselliseen merkitysinstituutioon perustavana symbolisena toimintana ärsyttänee joitakin heterofilosofeja. Dialogista filosofiaa Hankamäki on tutkinut tieteen etiikan ja metodien maailmassa. Intellektuelliksi häntä voi kutsua toisin kuin virkamiesfilosofeja, mutta kuten Hankamäki toteaa, intellektuellien sosiaaliluokkaan pääsyä ei voi ostaa virkanimityksillä. Kirjoittajana Hankamäki on omimmillaan. Hän kirjoittaa tekstiä, mitä on erittäin helppo lukea, hänen ajatuskuvionsa rakentuvat selkeiksi myös silloin, kun ne sisältävät kerroksellisuutta ja syvällistä pohdintaa. Hän elävöittää tekstiään veikeillä kielikuvilla, ei silti vihjaile, vaan puhuu asiat halki.

Hilkka Axelsen

Nassim Nicholas Talebin kirja Musta Joutsen : erittäin epätodennäköisen vaikutus vie meidät kahteen maailmaan Mediokristaniin ja Extremistaniin. Mediokristanissa satunnaisuus on vähäistä, ennustetaan sen perusteella, mitä nähdään ; tapahtumat jakautuvat Gaussin käyrälle, yksittäinen havainto ei määrittele kokonaisuutta ja vallitsee kollektiivinen tyrannia. Elämme ymmärtämättämme kuitenkin jo Extremistanissa, missä satunnaisuus on dramaattista, historian tapahtumista ei voi ennustaa tulevaisuutta ; tapahtumat ovat joko tieteellisesti käsiteltäviä ”harmaita” joutsenia tai täysin käsittelemättömiä Mustia Joutsenia ;  pieni määrä äärimmäisiä tapauksia määrittää kokonaisuuden ja vallitsee sattuman tyrannia.

 

”Tuntematon tuntematon” on uuden tiedon syntymisen kannalta keskeistä. Lukemattomat kirjat ovat tärkeämpiä kuin luetut. Lukemattomista kirjoista syntyvät ne aihiot, joista uusi tieto syntyy. Pysähdyin pohtimaan kirjastojen kokoelmapolitiikkaa. Mitä arvokasta menetämme poistettujen kirjojen mukana. Menetämme ainakin mahdollisen lainaajan. Hukkaostos meille, mutta toisena aikana toisenlaiselle lainaajalle kirja avaa maailman, mitä me harhojen vallassa vaeltajat emme huomaa. Musta Joutsen kertoo epävarmuudesta maailmassa, mitä kuvittelemme hallitsevamme. Luomme standardeja, otamme tiedon haltuun, opetamme informaatiolukutaitoa ja ennustamme tulevaa.

 

Maailma on Talebin mukaan ihmisille niin järjestyksessä ja ymmärrettävissä olevaa, ettei sivuille vilkuilla. Koska ihmiset toimivat näkökenttää rajoittavien silmälappujen ohjaamina eli ”platonisen harhaluulon” vallassa, syntyy kolme kohtalokasta virhepäätelmää. Ihmisillä on taipumus synnyttää selitys tapahtuneelle jälkikäteen eli he antautuvat narratiivisen harhan valtaan. Ludinen harha taas johtuu taipumuksesta uskoa, että peliin sisältyvä strukturoitu satunnaisuus pätee myös reaalimaailmassa. Kolmanneksi syyllistytään takautuvan tilastoinnin harhapäätelmään, toisin sanoin uskotaan jonkin asian tulevan tapahtumaan luottaen tilastotietoihin. Kalkkuna hyvin syötettynä uskoo lokoisten päiviensä jatkuvan.

 

Talebin mielestä yliarvioimme tietojamme. Sosiaalisten suhteitten varaan rakennettu tieto on yhtä arvokasta, olipa sitä sitten pääministerillä tai taksikuskilla. Menestys perustuu enemmän onneen kuin osaamiseen. Maksamme liikaa eliitille, jonka mahdollisuus tietää enemmän ja ennustaa paremmin ei ole tavallisen tallaajan ennustajanlahjoja kummoisempi. Vain taitoon perustuva tietämys (esim. aivokirurgit) ei ole helposti korvattavissa. Tietoihinsa tyytyväinen asiantuntija ei etsi vastausta ennustamattomuuden piiristä. Informaatio on tiedon löytymisen tiellä. Taleb epäilee yliopistojen kykyä tuottaa uutta tietoa. Uuden tiedon synnyssä oppineisuus auttaa. Oppineisuus edellyttää lukeneisuutta. Kaikessa oppimisessa on  serendipiteettiä (onnekasta sattumaa). Useimmat keksinnöt ovat serendipiteetin luomuksia.

 

Kokoelmien merkitys kirjastojen ydinalueena toimii ennakoimattomassa maailmassa. Uudet näkökulmat löytyvät sieltä, mistä niitä ei osata hakea. Valmiiksi tiedetty ei tuo ajatteluun uutta. Tuotteistaminen sopii ennakoitavissa olevaan talouteen, suorituskeskeiseen kulttuuriin. Kirjastot tuottavat lainoja ja käyttämätön aineisto joutaa poistettavaksi. Oletus, että tietoa haetaan vain rationaalisesti, viitetietoja rekisteristä etsien, informaatiolukutaitoisesti, sulkee pois harhailevan, etsivän, yllättäen löytyvän tiedon. Kulttuuriteollisuus kaihtaa serendipiteettiä. Jätämme huomiotta sen, mitä emme lue, ja siksi emme saa hiljaisia todisteita Mustista Joutsenista. Epävarmuuden luonnehtimiseen ei löydy yksinkertaista vastausta. Jos hyväksyy Mustan Joutsenen, on luovuttava Gaussin käyrästä, varmuudesta ja ennustettavuudesta. Hallinta lähtee siitä, että tunnustetaan tietämättömyys, ei suinkaan tieto.

Hilkka Axelsen

Kajaanin yliopistokeskuksen opiskelijat ovat kesälaitumilla, mutta kesähän onkin kirjastossa aikaa, jolloin tehdään kaikkea mitä talvella ei ehditty.

Varastosiirtoja on tehty ahkerasti, koska laitos ottaa käyttöönsä arkiston, jossa on säilytetty kirjaston lehtiä ja Lounela-kokoelma. Työ jatkuu edelleen mm. seminaarin aikaisen kokoelman siirroilla. Lehtitilauksissa on jouduttu tekemään karsintaa (se ikuinen rahapula!). Yhteensä 21 nimekkeen tilaukset lopetetaan, mutta säästöt jäävät kuitenkin nimellisiksi, koska kaksi uutta lehtitilausta maksavat lähes yhtä paljon kuin lopetetut yhteensä!

Lehtivaraston siirtäminen sujuu sutjakkaasti hellepäivänäkin

 

Arkisto näyttää arkistolta yliopistollakin

 

Asiakkaille on hyvä kertoa, että kesän aikana KYK:n kirjastossa on lyhennetyt aukioloajat ja kirjasto on kokonaan suljettu 20. – 31.7.

Muutamat tietokoneet kärsivät viime sunnuntain ukkosmyrskyssä, mutta tämän kuvan myötä onkin mukava muistella alkukesän kukkaloistoa kirjastomme seinustalla.

Kesäkuun alussa saatiin ihailla kirjaston vieressä kukkivia omenapuita

 

Aurinkoisia kesäpäiviä ja rentouttavia lomia!

Opiskelijat ovat lähteneet jo kesälaitumille, mutta Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastossa ollaan tiukasti työn touhussa. Kirjasto pitää ovensa auki koko kesän ja siinä sivussa käydään mm. läpi kokoelmia järjestäen, siirtäen ja poistaen kirjoja tarpeiden mukaan.

Käsikirjaston siirto käynnissä...

Jatkuvasti kehittyvät ja lisääntyvät sähköiset tietokannat kilpailevat paperisten kirjojen suosiosta ja se näkyy varsinkin käsikirjastojen käyttöasteessa. Asiakkaat tarttuvatkin yhä useammin mieluummin hiireen kuin tiiliskiven kokoiseen lakikirjaan saadakseen tarvitsemansa tiedon.

KAMK:n kirjaston harjoittelijat työn touhussa...

KAMK:n kirjasto päätti tarttua tuumasta toimeen ja aloitti harjottelijoiden avustamana lähinnä pölynkerääjinä olleiden ja osittain jo vanhentuneiden käsikirjojen poistamisen sähköisen tiedon valtatien alta. Uudemmat ja relevanttia tietoa sisältävät käsikirjastokappaleet löysivät sen sijaan uuden kodin lähinnä lainakokoelman puolelta.

KAMK:n kirjaston harjoittelijoita.

Toki opiskelijoille usein elintärkeältä vaikuttavaan kurssikirjojen käsikirjastoon ei koskettu ja eihän virtuaalinen kirja muutenkaan pysty koskaan korvaamaan käsin kosketeltavaa paperiveljeään, vai pystyykö?